Kreikka-aiheinen historiallinen romaani Suomessa
Maarit Nieminen, toukokuu 2007

Suomalaiset ovat vuosikymmenten mittaan kirjoittaneet runsaasti Kreikkaa käsittelevää tai sitä sivuavaa kirjallisuutta. Kreikkaan keskittyvä tiedekirjallisuus on helposti jäljitettävissä kirjastoissa alan mukaan. Sen sijaan kaunokirjallisuuden etsijällä on runsaasti hankaluuksia. Yksittäisiä artikkeleja on olemassa esim. tiettyä aikajaksoa käsittelevästä kirjallisuudesta, mutta tietääkseni missään ei ole kovin kattavaa teoslistaa koko kaunokirjallisuudesta. Niinpä olen joitakin vuosia yrittänyt koota sellaista ja merkinnyt tietoja kirjoista muistiin sitä mukaan, kun niitä on vastaan tullut. Vuosikymmenten mittaan historiallisia romaaneja Kreikasta on kirjoitettu melko paljon. Suurin osa niistä ajoittuu antiikin Kreikkaan tai kreikkalaiseen kulttuuripiiriin antiikin aikoina.

Antiikin kreikkalaisista kirjoittaneista tunnetuin tietenkin on Mika Waltari. Egyptiläinen Sinuhe kävi matkoillaan minolaisella Kreetan saarella pronssikaudella 1300-luvulla eKr. Turms, kuolemattoman tapahtumat sijoittuvat osittain Kreikkaan 500-400-lukujen vaihteessa eKr. Myös Ihmiskunnan vihollisissa käytiin 1. vuosisadan jKr. Korintissa.

Jo ennen Waltaria muutamat suomalaiset innostuivat antiikista. Berliinin olympialaisten aikaan Klaus Suomela julkaisi romaanin vuoden 510 eKr. olympiakisoista. Toisen maailmansodan jälkeen Juuse Tamminen kirjoitti kaksi nuorisoromaania WSOY:n Nuorten toivekirjastoon persialaissodista (490-480 eKr.). Samoihin aikoihin myös Aarne Haapakoski julkaisi Purppurantekijän, joka kertoo itäisestä Välimerestä 400-luvun eKr. Raija Kauttu kirjoitti 1970-luvulla pari viihderomaania Kreikasta ja toisen niistä antiikista. Hänen teoksessaan spartalainen Leontes kulkee Peloponnesoksen niemimaalta Deloksen kautta hyperborealaisten maahan jonnekin Suomen suunnalle 500-luvun puolivälissä eKr. Viihteellisessä paketissa on kuitenkin mukana vankkaa historiallista pohjaa.

Nyt vuosituhannen vaihteessa Suomessa useampikin kirjailija on taas innostunut antiikin Kreikasta. Historian opettaja Tuure Vierros julkaisi ensin tasokkaan romaanin 400-luvun eKr. näytelmäkirjailija Euripideestä ja sittemmin Julius Caesarista erään kreikkalaisen kertomana. Sittemmin Jukka Heikkilä on kirjoittanut jo useampia teoksia kreikkalaisesta kulttuuripiiristä lähinnä hellenistisellä ajalla: Antigonos kertoo Ateenasta ja Kreikasta 300- ja 200-lukujen vaihteessa eKr. Arkhimedes-romaani ja aiempi teos Tyranni taas laajemmasta hellenistisestä maailmasta 200-luvulla eKr. Myös Jukka Salmen Hunajametsä kuvaa hellenististä kulttuuripiiriä hulvattoman hauskalla tavalla – kyseessä on harvinainen historiallisen romaanin ja huumorin yhdistävä teos! Ari Aholan tuore teos Aristos sijoittuu lähinnä Korinttiin 600-luvulla eKr. Filosofi Fredrik Långin uusin teos Elämäni Pythagoraana on historiallis-filosofinen romaani kuuluisasta 500-luvun loppupuolella eKr. eläneestä filosofista. Pertti Rajala puolestaan on mukaillut Shakespearen Kesäyön unelman selkokielelle, siinä unelmoidaan kesäisessä antiikin Ateenassa.

Myös Bysantti (395-1453) on innoittanut vuosikymmenten mittaan joitakin suomalaisia kirjailijoita. Waltari on tästäkin ajasta kirjoittaneiden tunnetuin nimi. Hän keskittyi Bysantin ja Konstantinopolin romahdukseen v. 1453 romaaneissaan Nuori Johannes ja Johannes Angelos. Useita teoksia bysanttilaisesta ajasta on myös kirjoittanut historiantutkija Kaari Utrio, jota on kiehtonut varsinkin ristiretkiaika ja Bysantin yhteydet kaukaiseen Pohjolaan. Ensimmäisenä Bysanttiin Utrion pohjoisista sankarittarista päätyi jo vuonna 1970 Sunneva neljännestä ristiretkestä (1204) kertovassa romaanissa. Sittemmin Utrio on keskittynyt 1000-luvun Eurooppaan sekä Suomen ja Konstantinopolin välisiin yhteyksiin romaaneissaan Vaskilintu, Tuulihaukka ja Yksisarvinen. Kreikkalainen sankaritar taas on löydettävissä Marja-Leena Lempisen nuorisoromaanista Kerubin hymy, jonka päähenkilö elää Samoksen saarella 900-luvulla ja joutuu levottomalla keskibysanttilaisella ajalla omakohtaisiin kosketuksiin viikinkien kanssa.

Myös Nyky-Kreikka on innoittanut suomalaisia kirjailijoita. Anni Swanin nuorisoromaanissa Tottisalmen perillinen sivutaan Kreikan vapaussotaa Turkkia vastaan 1800-luvun alkupuolella, ja perillinen osoittautuukin suomalaiskreikkalaiseksi, käy Ateenassa ja alkaa haaveilla arkeologin urasta Kreikassa. Vapaussodassa seikkailleesta suomalaisesta filhelleenistä August Maximilian Myhrbergistä on kirjoittanut useampikin kirjailija elämäkertoja tai elämäkerrallisia romaaneja sekä 1800- että 1900-luvulla, teoksista tuorein on Juha Ruusuvuoren teos Majuri Max vuodelta 1997.

(Tässä artikkelissa ei ehkä ole kaikkia suomalaisten Kreikasta kirjoittamia historiallisia romaaneja. Niinpä pyytäisinkin Kreikka.netin lukijoiden apua listan täydentämisessä. Mikäli olette lukeneet teoksia, jotka listasta puuttuvat, pyydän ystävällisesti ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen. Toivottavasti lista laajenee tulevaisuudessa, ja jokainen Kreikasta kiinnostunut saa helposti tietoonsa juuri häntä kiinnostavaa luettavaa.)

Ahola, Ari: Aristos: Kreikka 633-629 eaa. Tammi 2005.
Cederberg, Eino: August Maksimilian Myrberg. Helsinki Kirja 1928.
Haapakoski, Aarne: Purppurantekijä. WSOY 1952.
Heikkilä, Jukka:
· Tyranni. WSOY 1997.
· Antigonos, Jumalten poika. Karisto 2000.
· Arkhimedes Syrakusalainen. Karisto 2003.
Kauttu, Raija: Nouda hänet, Leontes. WSOY 1973.
Kron, Julius: Maksimilian August Myhrberg. Porvoo 1881.
Lempinen, Marja-Leena: Kerubin hymy. Otava 1996.
Lydecken, Arvid:
· Suomalaisia sotureita. Otava 1960.
· Murad Bey. "Raahen poika". Suomalaisen vapaustaitelijan seikkailuja Kreikassa. Poikien seikkailukirjasto 61. Otava 1935.
Lång, Fredrik: Elämäni Pythagoraana. Tammi 2005.
Miihkali, Onttoni: "Karjalainen keisarien kaupungissa”" Jatkokertomus aikakauslehti Karjalan heimossa v. 2002-3.
Rajala, Pertti: Kesäyön unelma. Karisto 1992.
Ruusuvuori, J.: Majuri Max. WSOY 1997.
Saarinen, Saana: Viimeinen papitar, inkarnaatioromaani. Tammi-paino 1998.
Salmi, Jukka: Hunajametsä. Sanasato 2004.
Suomela, Klaus: Stadionin ihme, romaani Olympian kisojen alkuajoilta. Gummerus 1936.
Swan, Anni: Tottisalmen perillinen. WSOY 1914.
Tamminen, Juuse:
· Salamiin voittajat. Nuorten toivekirjasto n:o 13. WSOY 1952.
· Ensimmäinen Marathon. Nuorten toivekirjasto n:o 5. WSOY 1954.
Topelius. Z.: Lukemisia lapsille. Porvoo 1905. (ks. kertomus "Raahen poika")
Utrio, Kaari:
· Sunneva, Jaarlin tytär. Tammi 1969.
· Sunneva keisarin kaupungissa. Tammi 1970.
· Pirita, Karjalan tytär. Tammi 1972.
· Vaskilintu. Tammi 1992.
· Tuulihaukka. Tammi 1995.
· Yksisarvinen. Tammi 2000.
Vierros, Tuure:
· Julmat jumalat, Euripides Pellassa. Kirjayhtymä 1990.
· Caesar ja minä, kreikkalainen Aristoksenos kertoo Gaius Julius Caesarista ja itsestään. Kirjayhtymä 1997.
Waltari, Mika:
· Sinuhe egyptiläinen. Viisitoista kirjaa lääkäri Sinuhen elämästä n. 1390-1335 eKr. WSOY 1945.
· Turms, kuolematon. Hänen mainen elämänsä noin 520-480 e. Kr. kymmenenä kirjana. WSOY 1955.
· Ihmiskunnan viholliset I-II. WSOY 1964.
· Johannes Angelos. Hänen päiväkirjansa Konstantinopolin valloituksesta v. 1453 Kristuksen maailmanajan päättyessä. WSOY 1952.
· Nuori Johannes. WSOY 1981.

Lisätietoja esim.: http://herkules.oulu.fi/isbn9514270606/isbn9514270606.pdf